Usein kysyttyä sukututkimuksesta

Miten sukututkimuspalvelu toimii?

Luovutamme seurakuntiemme kirkonkirjoista tietoja sukututkimusta varten, emme siis varsinaisesti tee sukututkimusta puolestasi. Emme myöskään voi laatia esimerkiksi sukupuuta tai täydentää sukututkijan omaa rekisteriä useiden yksittäisten puuttuvien tietojen osalta. Tiedot luovutetaan maksullisella virkatodistuksella; hinnasto löytyy täältä.

Jo tiedossasi olevia tietoja ei kannata tilata, ellet halua niille vahvistusta rekisteristämme. Virkatodistukselle kirjataan ainoastaan tilauksella pyytämäsi tiedot, joten olethan tarkkana, että valitset tilaukselle kaikki haluamasi tiedot.

Miten tilaus tehdään?

Sukututkimustilauksen voi tehdä vain kirjallisesti, joko verkkosivujemme lomakkeella tai vapaamuotoisella kirjeellä. Emme ota tilauksia vastaan puhelimitse, mutta voimme neuvoa tilauksen teossa.

Kenestä voin tilata tietoja?

Tietoja voi tilata edesmenneistä henkilöistä, joilla ei ole tietojenluovutuskieltoja (esim. sukututkimuskielto). Joissain tapauksissa yksityisyyden suoja estää meitä luovuttamasta tietoja sukututkimukseen. Voimme luovuttaa tietoja vain sellaisista sukulaisuussuhteista, jotka on kirjattu kirkonkirjoille.

Tietoja elävistä henkilöistä on hyvä ensisijaisesti pyytää heiltä itseltään. 

Käytössämme on kirkonkirjamateriaali n. vuodesta 1860 eteenpäin. Tätä vanhempia tietoja meillä ei ole, niitä voi tiedustella Kansallisarkistosta. Yli 100 vuotta vanhoja kirkonkirjamateriaaleja löytyy myös eri verkkoarkistoista vapaasti selattavana.

Mitä tietoja minun on annettava henkilöstä, josta tilaus tehdään?

Vähimmäisvaatimuksena on nimitiedot ja syntymäaika sekä joko syntymäpaikka tai kuolinaika ja -paikka tai muuttoaika seurakuntaan. Erikoistapauksissa voimme etsiä henkilön myös läheisen sukulaisuussuhteen avulla (esim. vanhempi/lapsi/puoliso). Tietojen on kuitenkin oltava sellaiset, että henkilö on mahdollista yksilöidä niiden avulla.

Huomioithan, että syntymä- tai kuolinaika muun kuin Tampereen aluekeskusrekisterin alueen seurakunnassa ei yksinään ole riittävä lähtötieto, sillä todistukset laaditaan alueellisesti. Lisää tietoa aluekeskusrekisteristä ja niihin kuuluvista seurakunnista löytyy osoitteesta evl.fi. Jos sinulla ei ole tiedossa tarkkaa aikaa, jolloin henkilö on ollut alueemme seurakunnissa jäsenenä, aloitathan tutkimisen sellaisesta seurakunnasta, jonka jäsenyysajankohta on tiedossa. Yleisesti ottaen tutkiminen on helpointa aloittaa joko syntymästä tai kuolemasta.

Miksi minun on annettava tilaukselleni hintakatto?

Pyydämme tilauksille hintakaton siksi, ettei tilauksen loppusummasta tule suurempaa kuin olet valmis siitä maksamaan. Voit tutustua hinnoitteluun tarkemmin täällä.

Minua pyydetään toimittamaan selvitys sukututkimusrekisteristä. Miten toimin?

Selvitys sukututkimusrekisteristä pyydetään, kun virkatodistuksen viitehenkilöinä on eläviä henkilöitä. Käytäthän seurakuntien selvitys sukututkimusrekisteristä ‑asiakirjaa (päivitetty 23.4.2024) muiden valmiiden rekisteriselostepohjien sijaan. Selvitys on täytettävä hyväksyttävästi ennen kuin tiedot voidaan luovuttaa.

Suosittelemme perehtymään sukututkimusta koskevaan tietosuojalainsäädäntöön perusteellisesti. Apua saa esimerkiksi Tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta sekä sukututkimusseurojen verkkosivuilta.

Miksi selvitys vaaditaan, vaikken ylläpidä rekisteriä?

Sukututkimuksessa käsitellyt henkilötiedot itsessään muodostavat sukututkimusrekisterin ja tekevät sukututkijasta rekisterinpitäjän. Rekisterinpitäjänä sinun on huolehdittava, että rekisteröityjen oikeudet toteutuvat. Suomen evankelis-luterilainen kirkko edellyttää selvitys sukututkimusrekisteristä -asiakirjan täyttämistä, kun tutkimukseen pyydetään elossa olevien henkilöiden tietoja (laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (661/2009) 28 § 2 mom).

Miksi aiemmin käyttämäni rekisteriseloste ei enää kelpaa?

Koska tietosuojaa koskeva lainsäädäntö on muuttunut, vanhat rekisteriselosteet eivät enää täytä uuden lainsäädännön asettamia vaatimuksia. Tästä syystä edellytämme viimeisimmän selvitys sukututkimusrekisteristä -asiakirjan käyttämistä vanhan rekisteriselosteen täydentämisen sijaan.

Tutkimukseni kuuluu kotitalouspoikkeuksen piiriin. Miksi minun pitää täyttää ja toimittaa selvitys sukututkimusrekisteristä -asiakirja?

Toimimme kirkon tietosuojavaltuutettujen ohjeistuksen mukaisesti sukututkimukseen luovutettavien tietopyyntöjen käsittelyssä. Ohjeistus velvoittaa aluekeskusrekisteriä pyytämään tilaajalta selvityksen sukututkimusrekisteristä, kun sukututkimukseen luovutetaan elossa olevien henkilöiden tietoja.

Miksi valmiin tilaukseni hinta oli niin korkea, vaikkei tietoja ollut kovinkaan paljon?

Sukututkimusta varten laaditut tilaukset hinnoitellaan niiden laatimiseen käytetyn ajan perusteella. Sekä tiedonhaku kuvamuotoisista kirkonkirjoista että tietojen kirjaaminen tehdään manuaalisesti. Jos on kyse vanhemmasta materiaalista (1800—1900-lukujen vaihde ja sitä vanhempi materiaali), on tiedonhaku huomattavasti hitaampaa ja vaikeampaa verrattuna tuoreempaan materiaaliin. Merkinnät saattavat olla hyvin vajavaisia ja rippikirjojen lisäksi saattaa olla käytössä ns. lastenkirjat. 

Esimerkiksi renkeinä ja piikoina työskennelleiden henkilöiden seuraaminen on erityisen hidasta, varsinkin jos todistukselle on pyydetty merkitsemään asumista koskevat tiedot. Todistuksen tietomäärä ei välttämättä vastaa sitä työmäärää, joka sen etsimiseen ja kirjaamiseen on käytetty.

Miksi toimittamallanne virkatodistuksella henkilön nimien kirjoitusasu on eri kuin suvun tiedossa ollut kirjoitusasu?

Kirjaamme virkatodistukselle viimeisimmän kirkonkirjoilta löytyvän kirjoitusasun eikä muita variaatioita yleensä kirjata, elleivät ne ole jollain tavalla merkittäviä. Vanhoissa kirkonkirjoissa on melko tavallista, että nimien kirjoitusasu vaihtelee kirjalta toiselle. Yleisiä muutoksia on esimerkiksi W:n muuttuminen V:ksi ja etunimien ”suomentaminen” (esim. Johan -> Juho, Carl / Karl -> Kaarle / Kaarlo / Kalle) sekä korostusmerkin (Hildén -> Hilden) putoaminen pois. Patronyymit ja matronyymit merkitään tilaajan niin halutessa.

1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alkupuolellakin ennen nimilakeja nimet ovat voineet muuttua ilman varsinaista nimenmuutosta eikä nimenmuutospäivämääriä ole merkitty. Ensimmäinen sukunimilaki on astunut voimaan vuonna 1921, ja vaimon sukunimeä koskeva lainsäädäntö on astunut voimaan vuoden 1929 avioliittolain myötä. Tätä ennen kaikilla suomalaisilla ei ole välttämättä ollut sukunimeä lainkaan.

Miksi henkilön syntymäkotikunnaksi on merkitty eri paikkakunta kuin missä perhe on asunut?

Ennen vuotta 1959 syntymäkotikunta saattoi olla se kunta, missä henkilö on fyysisesti syntynyt. Vuoden 1959 jälkeen lapsen syntymäkotikunta on äidin senhetkinen kotikunta.

Voinko saada adoptiota koskevia tietoja sukututkimustarkoitukseen?

Haluaisin tietää, mitä tietoja rekisterissä on minusta itsestäni.

Omat tiedot voi tarkistaa kerran vuodessa maksuttomasti. Olethan yhteydessä aluekeskusrekisterin asiakaspalveluun puhelimitse 03 2190 700 tai sähköpostitse keskusrekisteri.tampere@evl.fi tarkempien ohjeiden saamiseksi.

Haluaisin tietää, missä vanha tuttuni / kaukainen sukulaiseni asuu nykyään, voitteko antaa hänen yhteystietonsa?

Aluekeskusrekisteri ei luovuta jäsenrekisteristä henkilöiden elää- tai kuolintietoja, syntymäaikoja ja asuinpaikkoja kuin hyväksyttyihin käyttötarkoituksiin. Yhteystietoja emme luovuta lainkaan. Yhteystietoja voi tiedustella esim. Digi- ja väestötietoviraston osoitetietopalvelusta.

Voisitteko kertoa henkilön hautapaikan?

Kirjoissamme ei ole tietoa hautapaikoista. Niitä voi tiedustella kyseisen seurakunnan seurakuntatoimistosta / hautauspalveluista. Apuna voi käyttää myös esim. hautahaku.fi-palvelua.

Voinko tehdä tilauksen ulkomailta?

Tilauksen voi tehdä ulkomailta. Tällä hetkellä emme kuitenkaan voi ottaa vastaan tilauksia Venäjältä. Euroopan ulkopuolelta tilattaessa sinun on kuitenkin ensin varmistettava, että pankkisi voi käsitellä IBAN-maksuja.

Tilauslomakkeelle »